Marsannay

Marsannay – Côte de Nuits'n monipuolinen pohjoisportti

Marsannay on Bourgognen ainoa kyläappellaatio, jonka viinejä löytyy kaikissa kolmessa värissä – punaisena, valkoisena ja roseena. Valikoimaan kuuluu mehevä Pinot noir, raikas Chardonnay sekä Côte de Nuits'lle poikkeuksellinen roseeperinne.

Alue sijaitsee vain kahdeksan kilometriä Dijonista etelään ja on kuuluisan Route des Grands Crus -reitin ensimmäinen etappi. Pienestä koostaan huolimatta Marsannay yllättää tyylien ja viinityyppien kirjollaan.

Punaviinit rakentuvat Pinot noirille, jossa kirsikka, mansikka ja tummat marjat yhdistyvät pehmeisiin tanniineihin ja raikkaaseen hapokkuuteen – juuri se tekee niistä helposti lähestyttäviä. Valkoviineissä puolestaan maistuvat sitrus, valkoiset kukat ja mineraalinen jännite, joka muistuttaa, että olemme keskellä Bourgognea.

Roseet ovat oma lukunsa. Marsannay on Bourgognen ainoa kyläappellaatio, jolla on virallinen oikeus valmistaa roseeta kunnallisella AOC-nimellä. Se tekee näistä viineistä kiinnostavan erikoisuuden, joka kannattaa maistaa.

Tyyli lyhyesti

Marsannay kattaa kolme väriä, joilla jokaisella on oma luonteensa. Yhteistä niille on raikas hapokkuus sekä kalkkiin ja rakenteeseen pohjaava ryhti, joka antaa viineille otetta ilman raskautta.

Punaviinit muodostavat noin 77 prosenttia tuotannosta ja ovat alueen ydin. Valkoviinejä on noin 18 prosenttia ja roseeviinit kattavat loput 5 prosenttia.

Tämä tyylien kirjo tekee Marsannaystä loistavan paikan tutustua Bourgogneen ilman, että värien välillä täytyy valita. Täällä voi maistella eri viinityyppejä saman alueen sisällä.

Marsannayn viinityypit

Punaviinit

Punainen Marsannay rakentuu Pinot noirille, ja se näyttäytyy tyypillisesti syvän värisenä sekä kirsikan, mansikan, mustaherukan ja mustikan tuoksuisena. Hienovaraiset mausteet ja orvokki pilkahtavat esiin erityisesti viineissä, jotka ovat saaneet hieman kypsyä.

Suussa vastassa ovat pehmeät tanniinit, jotka antavat miellyttävän otteen ilman kovuutta. Raikas hapokkuus tuo ryhtiä, ja bourgognelaisissa tynnyreissä tapahtuva kypsytys lisää pyöreyttä ja hieman syvyyttä.

Parhailla punaviineillä on potentiaalia kehittyä kahdeksasta kymmeneen vuotta, mutta useimpia voi nauttia mielihyvin jo julkaisuvuonna. Nämä ovat viinejä, jotka toimivat yhtä lailla arkena kuin harkitummankin aterian seurassa.

Valkoviinit

Valkoinen Marsannay pohjaa Chardonnayhin ja joissakin tapauksissa Pinot blanciin. Tyyliä leimaavat sitruksen kuten sitruunan ja greipin aromit, valkoiset kukat kuten orapihlaja ja akasia sekä vaaleat hedelmät kuten päärynä ja persikka.

Suussa viineissä on mineraalista jännitettä ja raikkautta, mikä tekee niistä eläväisiä ja helposti nautittavia. Kun mukana on tynnyrikypsytystä, esiin voi tulla voisia ja hienon pähkinäisiä vivahteita, jotka pyöristävät suutuntumaa.

Valkoinen Marsannay on mainio vaihtoehto kalliimmille valkoisille Bourgogne-viineille. Siinä on sama kalkkinen raikkaus mutta helpommin lähestyttävään hintaan.

Roseeviinit

Marsannayn rosee tehdään Pinot noirista ja mahdollisesti Pinot gris'stä. Viinit valmistetaan joko suoraan puristamalla tai saignée-menetelmällä, jossa mehua lasketaan rypäleistä prosessin varhaisessa vaiheessa.

Lopputuloksena on raikas ja ryhdikäs rosee, jossa on enemmän luonnetta kuin monissa muissa roseeviineissä. Kalkkipitoinen maaperä tuo kimmoisuutta, joka nostaa viinin helppoa juotavuutta korkeammalle tasolle.

Marsannayn roseella on oma appellaationsa – Marsannay rosé AOC – ja se on Bourgognen ainoa kyläroseе. Se tekee siitä viinimaailman harvinaisuuden, joka kannattaa pitää mielessä.

Luokitus ja alkuperä

Marsannay AOC sai virallisen tunnustuksensa vuonna 1987 ja on Côte de Nuits'n nuorin kyläappellaatio. Appellaatio kattaa kolme kuntaa: Marsannay-la-Côte, Chenôve ja Couchey.

Marsannayn viinit sijoittuvat Bourgognen luokitusjärjestelmässä kyläviinien tasolle. Käytännössä etiketissä on kunnan nimi, joka takaa alkuperän, rypäleet ja valmistustavan.

Marsannaysta ei vielä löydy Premier Cru -luokiteltuja viinitarhoja, mutta 12–14 tarhaa on INAO:n käsittelyssä Premier Cru -statuksen saamiseksi. Jos näin käy, se nostaa aluetta entisestään hierarkiassa.

Marsannayn viinit voidaan tuottajan niin halutessa myös luokitella alaspäin alueelliselle tasolle nimillä Bourgogne tai Bourgogne Côte d'Or.

Maantiede ja terroir

Marsannayn viinitarhat kohoavat 260–390 metrin korkeuteen merenpinnasta Côte de Nuits'n pohjoisosan rinteillä. Verrattain suuri korkeusvaihtelu tarkoittaa, että yksittäiset tarhat saavat vaihtelevasti aurinkoa ja lämpöä.

Maaperää hallitsevat kalkkikivi, marmori ja kivikkoiset kerrostumat. Tämä takaa hyvän vedenläpäisyn, niin etteivät köynnösten juuret jää seisovaan veteen, ja osaltaan synnyttää sen raikkauden ja kimmoisuuden, joka viinejä luonnehtii.

Rinteen yläosissa on juurakautista kalkkikiveä, jossa on merililjojen jäänteitä – se tuo viiniin jäntevän ja mineraalisen luonteen. Alempana rinteessä on kalkkipitoista marmoria, joka yhdistää hyvän vedenläpäisyn ja viinien leveämmän rakenteen.

Chenôven Clos du Roy -lohkon kaltaisilla tarhoilla erottuu kerroksittainen kalkkikivisora. Se tuo viineihin jäntevän tekstuurin ja selkeän otteen. Laaksojen pohjilla on kivikkoisia tulvakerrostumia, joista syntyy raikkaita ja puhtaita viinejä.

Marsannayn rypäleet

Pinot noir

Pinot noir on Marsannayn tärkein rypäle ja kantaa sekä punaviinejä että roseeviinejä. Marsannayssä se antaa tyypillisesti kirsikkaa, mansikkaa, mustaherukkaa ja mustikkaa sekä hienovaraisia mausteita ja orvokkia.

Tanniinit ovat pehmeät ja silkkiset, ja hapokkuus on raikas muttei terävä. Siksi viinit ovat lähestyttäviä jo nuorina, vaikka parhailla on potentiaalia kehittyä kahdeksasta kymmeneen vuotta.

Chardonnay

Chardonnay on valkoviinien päärypäle ja antaa niihin sitrusta, valkoisia kukkia ja vaaleita hedelmiä. Kalkkipitoinen maaperä vahvistaa valkoisille Bourgogne-viineille tyypillistä mineraalista jännitettä.

Tynnyrikypsytyksen myötä Marsannayn Chardonnay voi saada pyöreämmän suutuntuman voisine ja hienon pähkinäisine vivahteineen – ilman että raikkaus ja ryhti katoavat.

Pinot blanc ja Pinot gris

Pinot blanc on virallisesti sallittu valkoviinien päärypäleenä Chardonnayn rinnalla. Se tuo pyöreän ja raikkaan profiilin, joka täydentää Chardonnayn sitrusta ja mineraalisuutta.

Pinot gris'llä on Marsannayssä erityinen rooli. Se on sallittu roseeviinien päärypäleenä ja voi esiintyä rajatusti myös muissa väreissä. Juuri tämä antaa Marsannayn roseelle hieman erilaisen luonteen kuin muiden Bourgogne-alueiden roseille.

Ruoka ja Marsannay

Marsannayn viinit toimivat pöydässä laajasti, sillä niissä yhdistyvät raikas hapokkuus, maltillinen tanniini ja kalkkinen kimmoisuus. Punaviinit sopivat annoksiin, joissa on lihaisuutta ja ryhtiä, kun taas valko- ja roseeviinit loistavat kevyempien ruokien kanssa, joissa raikkaus on tärkeää.

Kala ja äyriäiset

Valkoinen Marsannay on luonteva valinta kalalle ja äyriäisille. Sitrus, valkoiset kukat ja mineraalinen raikkaus tarjoavat puhtaan vastaparin kevyille ja suolaisille annoksille kuten höyrytetylle kalalle, katkaravuille tai ostereille.

Jos kala-annoksessa on kermainen kastike tai enemmän tekstuuria, tynnyrikypsytetty valkoinen Marsannay nostaa pyöreällä suutuntumallaan kokonaisuutta entisestään.

Siipikarja ja vaalea liha

Sekä valkoinen että punainen Marsannay toimivat siipikarjan kanssa. Valkoviinin raikkaus sopii vaaleisiin, kermaisiin valmistustapoihin kuten kanaan rakuunakastikkeessa.

Punainen Marsannay pehmeine tanniineineen ja punaisine hedelmineen sopii paremmin paistetulle kanalle, ankanrinnalle tai maukkaammalle siipikarjalle sienten ja yrttien kera.

Sika ja vasikka

Punainen Marsannay on hyvä valinta sianlihalle ja vasikalle. Raikas hapokkuus leikkaa rasvaisuuden läpi, ja pehmeät tanniinit tasapainottavat lihan makeahkoa makua.

Roseeta voi käyttää silloin, kun kaipaa kevyempää ja virkistävämpää yhdistelmää – esimerkiksi kylmien leikkeleiden, pateen tai kesäisen sianliha-annoksen kanssa.

Juustot

Valkoinen Marsannay raikkaudellaan ja pyöreällä suutuntumallaan sopii mietoihin ja puolikoviin juustoihin kuten Comtéen tai Gruyèreen. Mineraalinen jännite pitää tasapainon juuston rasvaisuutta vastaan.

Punaista Marsannayta voi tarjota pehmeämmille juustoille, joissa pehmeä tanniini ja punainen hedelmä luovat sopuisan vastaparin juustoa peittämättä.

Tuotanto ja viininvalmistus

Marsannay noudattaa klassista bourgognelaista lähestymistapaa, jossa rypäleiden hellävarainen käsittely on keskeistä. Sato korjataan käsin tai koneellisesti lajittelupöydän kanssa, jotta jatkoon pääsevät vain terveet rypäleet.

Punaviinit käyvät tyypillisesti läpi kylmämaseroinnin seitsemästä kymmeneen päivään ennen käymisen alkua. Näin rypäleistä irtoaa väriä ja hedelmää ilman kovia tanniineja. Käymisen aikana käytetään pigeage- ja remontage-menetelmiä lempeään uuttamiseen.

Punaviinit kypsyvät 228 litran bourgognelaisissa tynnyreissä 12–24 kuukautta, joista 10–30 prosenttia on uusia. Tämä tuo pyöreyttä ja hieman monimuotoisuutta peittämättä hedelmää.

Valkoviinit kypsyvät tyypillisesti suuremmissa 500 litran tynnyreissä, joissa sakkaa sekoitetaan säännöllisesti. Tästä syntyy pyöreämpi suutuntuma voisine vivahteineen, mutta mineraalinen raikkaus säilyy.

Roseeviinit valmistetaan suoralla puristuksella tai saignée-menetelmällä ja kypsytetään tankissa raikkauden ja rypäleluonteen säilyttämiseksi. Kaikki värit käyvät läpi malolaktisen käymisen, joka pehmentää hapokkuutta.

5 kiinnostavaa faktaa Marsannaysta

Marsannay AOC sai virallisen tunnustuksensa 19. toukokuuta 1987 ja on siten Côte de Nuits'n nuorin kyläappellaatio.

Appellaatio kattaa kolme kuntaa: Marsannay-la-Côte, Chenôve ja Couchey, jotka sijaitsevat noin 8 kilometriä Dijonista etelään.

Viljelyala oli vuonna 2023 yhteensä 283,7 hehtaaria, josta noin 77 prosenttia oli punaviiniä, 18 prosenttia valkoviiniä ja 5 prosenttia roseeta.

Marsannay on koko Bourgognen ainoa kyläappellaatio, jolla on virallinen oikeus valmistaa roseeta kunnallisella AOC-nimellä.

Premier Cru -tarhoja ei vielä ole, mutta 12–14 climat'ta on INAO:n käsittelyssä mahdollista korotusta varten.