Ingelheim

Ingelheim – Rheinhessenin punaviinikaupunki

Ingelheim on Rheinhessenin punaviinikaupunki, jossa Spätburgunder on pääosassa. Punaiset marjat, hieno hapokkuus ja jäntevä, mineraalinen ote tekevät viineistä helppoja valintoja niin päivälliselle kuin kellariinkin.

Alue tarjoaa paljon muutakin kuin punaviiniä. Täällä syntyy kuivia valkoviinejä Grauburgunder-, Weißburgunder-, Chardonnay- ja Riesling-lajikkeista sekä roseeta ja Blanc de Noiria Spätburgunderista, ja paikalliset tuottajat valmistavat myös kuohuvaa Sektiä.

Punaviineissä maistuvat tyypillisesti kirsikka ja luumu sekä mausteinen vivahde, jota seuraa kuiva, jäntevä ote. Valkoviinit ulottuvat sitruksesta ja omenasta keltaiseen hedelmään ja persikkaan. Hyvä alku on kuiva Spätburgunder lihan kanssa tai raikas valkoinen Burgunder kalalle.

Viinityypit ja tyylien kirjo

Ingelheimin valikoima kulkee rakenteikkaista punaviineistä raikkaisiin, kalkkimaaleimaisiin valkoviineihin. Valtaosa viineistä on kuivia, ja lisäksi tarjolla on roseeta, Blanc de Noiria ja kuohuvaa Sektiä.

Niinpä alueelta on helppo löytää juuri sopiva viini – oli kyseessä sitten punaviini päivälliselle, valkoviini kalalle tai lasillinen kuohuvaa lounaan kyytipojaksi.

Kuiva Spätburgunder-punaviini

Spätburgunder on Ingelheimin sydän. Viineissä on punaista hedelmää, kuten kirsikkaa ja luumua, mausteista neilikan ja männynneulasten vivahdetta sekä maanläheisiä metsänpohjan sävyjä.

Kalkkikivipitoisilla lohkoilla ne saavat jäntevän, kuivan otteen ja raikkaan, lähes suolaisen lopun. Parhaissa viineissä on eloisa hapokkuus ja tiukka tanniinirakenne, mikä tekee niistä loistavia ruokaviinejä ja kestäviä muutaman vuoden kellaroinnin.

Barrique-kypsytetty Spätburgunder

Parhaat viinit kypsyvät usein pienissä tammitynnyreissä noin 12–30 kuukautta. Se tuo punaisen hedelmän rinnalle savuisia ja mausteisia sävyjä.

Tuloksena on rakenteikkaampi ja täyteläisempi punaviini, jonka ote on selkeämpi. Klassisemmat versiot kypsytetään sen sijaan suurissa tammitynnyreissä eli Stückfass-tynnyreissä, jolloin tammen luonne jää pyöreämmäksi ja hillitymmäksi.

Kuiva valkoviini Grauburgunderista ja Weißburgunderista

Nämä kaksi valkoista Burgunder-lajiketta tuottavat hedelmäisiä, eleganttejä viinejä, joissa on keltaista hedelmää, persikkaa ja kukkaista vivahdetta – etenkin kevyestä lössimaasta.

Ne ovat hoikkia tai keskitäyteläisiä, hapokkuudeltaan raikkaita ja loppusoinnultaan kuivia. Siksi niistä tulee monikäyttöisiä arjen valkoviinejä kalan, siipikarjan ja vaaleampien ruokien seuraksi.

Kuiva Chardonnay-valkoviini

Chardonnay antaa täällä rakenteikkaamman valkoviinin, jossa on sitrusta, omenaa ja karviaista. Kypsytyksen myötä mukaan voi tulla trooppista hedelmää ja lisää täyteläisyyttä.

Hapokkuus pitää viinin raikkaana, kun taas kalkkimaalle ominainen rakenne tuo jäntevän otteen. Se on hyvä yleisviini niin kalalle, siipikarjalle kuin kermaisille ruoillekin.

Barrique-kypsytetty Chardonnay

Osa Chardonnayistä käy läpi malolaktisen käymisen ja kypsyy tynnyrissä. Se pyöristää hapokkuutta ja antaa kermaisemman, täyteläisemmän suutuntuman.

Tyyli on monivivahteinen ja kestää hieman aikaa kellarissa. Raikas hapokkuus pitää viinin kuitenkin tasapainossa, joten se ei käy raskaaksi.

Kuiva Riesling-valkoviini

Rieslingiä viljellään valikoiduilla lohkoilla, etenkin kalkkikivipitoisella maalla. Lopputuloksena ovat mineraaliset, raikkaat valkoviinit, joissa on sitrusta ja karviaista.

Ne ovat jäntevän raikkaita ja loppusoinnultaan liitumaisia. Valitse ne silloin, kun kaipaat raikasta valkoviiniä, jossa on selkeä hapokkuus, äyriäisten ja vaaleiden ruokien kumppaniksi.

Spätburgunder-rosee ja Blanc de Noir

Rosee ja Blanc de Noir valmistetaan Spätburgunderista, ja ne ovat kevyempiä ja suorempia kuin rakenteikkaat punaviinit. Niissä korostuu lajikkeen punainen hedelmä.

Raikkaus tekee niistä loistavia aperitiiveja tai kevyen kesäruoan seuralaisia. Blanc de Noir on sinisistä rypäleistä valmistettu valkoviini, ja siinä on usein hieman enemmän täyteläisyyttä kuin klassisessa roseessa.

Sekt

Paikalliset tuottajat valmistavat myös Sektiä, joka on kuohuviinin saksalainen nimitys. Kuplat tuovat viiniin nostetta, raikkautta ja eloisan suutuntuman.

Se on itsestään selvä valinta aperitiiviksi tai juhlahetkiin. Rypäleet ja makeusaste vaihtelevat tuottajan mukaan.

Luokittelu ja alkuperä

Ingelheimin viinien etiketit noudattavat Saksan viinilainsäädäntöä, joka toimii osoittimena sille, kuinka tarkasti rajatulta alueelta viini on peräisin – koko viljelyalueesta aina yksittäiseen lohkoon.

Mitä tarkempi alkuperä on, sitä enemmän etiketti kertoo viinin syntypaikasta. Yksittäinen lohko eli Einzellage viittaa rajattuun palstaan ja tyypillisesti täsmällisempään ilmaisuun.

Valikoiduilla tuottajilla on lisäksi käytössä VDP-luokittelu. Ingelheimer Schloss Westerhaus on luokiteltu tasolle VDP.Grosse Lage, mikä merkitsee kyseisen tuottajan huippulohkoa eikä ole yleinen vaatimus koko Ingelheimille.

Viinien valvonnasta vastaavat Landesuntersuchungsamt Rheinland-Pfalz (LUA) sekä Struktur- und Genehmigungsdirektion Süd (SGD Süd).

Maantiede, korkeus ja maaperä

Ingelheimissa on noin 708 hehtaaria viinitarhoja, jotka sijaitsevat 93–226 metrin korkeudessa. Lohkoja ei ole koskaan yhdistetty suuremmiksi palstoiksi, joten historialliset, pienet lohkot ovat säilyneet.

Tämä tuo mukanaan lukuisia pieniä eroja lohkojen välille. Aluetta leimaavat neljä maaperätyyppiä: kalkkikivi, lössi, merkeli ja hiekka.