2023 Sancerre - Cuvee Prestige
Kuiva ja mineraalinen Sancerre, jossa on raikasta sitrushedelmää ja piikivisiä vivahteita
2023 Sancerre - Cuvee Prestige
Kuiva ja mineraalinen Sancerre, jossa on raikasta sitrushedelmää ja piikivisiä vivahteita
2024 Sancerre
Jäntevä ja mineraalinen Sancerre, jossa on raikasta sitrushedelmäisyyttä ja piikivistä syvyyttä
2024 Sancerre - magnum - Magnum
Raikas ja mineraalinen Sancerre magnum-pullossa, sitrushedelmää ja piikivistä syvyyttä
2023 Sancerre - Chêne Marchand - Lieu-dit
Mineraalinen ja jäntevä lieu-dit Sancerre, jossa on kalkkista syvyyttä ja korkea hapokkuus
2024 Eclisse - DOC Friuli Colli Orientali
Täyteläinen ja aromaattinen valkoviini Friuli Colli Orientalista
2024 Capitel Foscarino - Veneto IGT
Täyteläinen venetolainen valkoviini Garganega- ja Chardonnay-rypäleistä, kypsää hedelmäisyyttä ja raikasta hapokkuutta
2025 San Vincenzo - Veneto IGT
Raikas ja kuiva valkoviini Venetosta, aromeissa sitrusta, päärynää ja mantelia
2006 Chateau d'Yquem
Sémillonista valmistettu legendaarinen, makea Sauternes, jossa yhdistyvät tiiviys, syvyys ja elegantti raikkaus
2019 Chateau d'Yquem
Konsentroitunut, Sémillon-pohjainen makea Sauternes, jossa maistuvat aprikoosi ja hunaja sekä raikas hapokkuus.
2022 Chateau Guiraud
Täyteläinen ja makea Sémillon-pohjainen Sauternes, jossa hunajainen makeus kohtaa eloisan hapokkuuden
2021 Sauvignon / Semillon - Brink
Aromaattinen ja raikas Sauvignon Blanc–Semillon Marlborough’sta
Sauvignon Blanc kuuluu niihin valkoviiniköynnöksiin, jotka tunnistaa lasista vaivattomasti. Rapea hapokkuus, intensiiviset sitrus- ja yrttiaromit sekä hoikka, virkistävä tyyli tekevät siitä itsestäänselvän valinnan, kun viiniltä kaivataan keveyttä, eloa ja suoraviivaisuutta.
Harva valkoviiniköynnös herättää ruokahalun yhtä nopeasti jo ensimmäisestä siemauksesta. Sauvignon Blanc tarjoaa raikkautta mutkattomasti – puhdasta hedelmää, selkeää hapokkuutta ja kevyeltä sekä energiseltä tuntuvaa suutuntumaa.
Historiallisesti lajike liitetään ennen kaikkea Loiren laaksoon ja Bordeaux’hon Ranskassa, missä sitä on viljelty jo satojen vuosien ajan. Sieltä se on levinnyt käytännössä kaikkiin maailman merkittäviin viinimaihin.
Tyyli vaihtelee Sancerren ryhdikkäästä mineraalisuudesta Marlborough’n räjähtävän trooppisiin tulkintoihin. Alkuperästä riippumatta mukana on kuitenkin lähes aina vihreä, yrttinen pohjavire ja hapokkuus, joka pitää viinin ryhdikkäänä ja ruokahalua herättävänä.
Sauvignon Blanc esiintyy viinimaailmassa useilla eri nimillä. Joillakin alueilla käytetään paikallisia synonyymejä, jotka on hyödyllistä tuntea.
Tunnetuimpia ovat Fumé Blanc (erityisesti Kaliforniassa), Blanc Fumé (Loire), Sauvignon Jaune, Muskat-Silvaner (osissa Itävaltaa ja Saksaa) sekä Feigentraube.
Ilmasto on yksi tärkeimmistä Sauvignon Blancin makua määrittävistä tekijöistä. Kasvukauden lämpötila ratkaisee pitkälti sen, syntyykö viinistä ryhdikäs ja sitruksisen raikas vai pyöreämpi ja trooppisempi.
Viileämmillä alueilla rypäleet säilyttävät enemmän hapokkuutta ja kehittävät vihreitä, yrttimäisiä aromeja. Lämpimämmissä oloissa hedelmä kypsyy pidemmälle ja antaa täyteläisempiä, eksoottisempia makuvaikutelmia. Myös alkoholipitoisuus nousee tyypillisesti.
Lämpimillä, aurinkoisilla kasvupaikoilla ja lämpimämpinä vuosikertoina Uuden-Seelannin, Etelä-Afrikan, Australian ja Kalifornian osissa Sauvignon Blanc saa trooppisemman ja hedelmävetoisemman ilmeen. Hedelmä on kypsempää, ja viini voi tuntua suussa aavistuksen pyöreämmältä.
Ensisijaiset aromit: passionhedelmä, greippi, valkoinen persikka, meloni ja tuore ananas.
Makuprofiili (asteikko 1–5):
| Ominaisuus | Asteikko |
|---|---|
| Kevyt / Voimakas | 3 |
| Kuiva / Makea | 1 |
| Vähän hapokkuutta / Paljon hapokkuutta | 4 |
| Vähän hedelmää / Paljon hedelmää | 4 |
| Pehmeä / Tanniininen | 1 |
Tyypillinen alkoholipitoisuus: 12,5–14 %.
Viileillä alueilla, kuten Sancerressa, Pouilly-Fumésssa sekä Chilen ja Etelä-Afrikan viileillä rannikkoalueilla, Sauvignon Blanc on ryhdikkäämpi ja mineraalisempi. Hapokkuus on korkeampaa, hedelmä vaaleampaa ja viini tuntuu suussa ryhdikkäämmältä ja hoikemmalta.
Ensisijaiset aromit: sitruuna, vihreä omena, selja, piikivi ja vastaleikattu ruoho.
Makuprofiili (asteikko 1–5):
| Ominaisuus | Asteikko |
|---|---|
| Kevyt / Voimakas | 2 |
| Kuiva / Makea | 1 |
| Vähän hapokkuutta / Paljon hapokkuutta | 5 |
| Vähän hedelmää / Paljon hedelmää | 3 |
| Pehmeä / Tanniininen | 1 |
Tyypillinen alkoholipitoisuus: 11,5–13 %.
Jos pidät Sauvignon Blancista, moni muukin lajike osuu samaan tyyliin. Niitä yhdistää yleensä korkea hapokkuus ja aromaattinen ilme, mutta kullakin on oma vivahteensa.
Verdejo – espanjalainen lajike, jossa on samankaltaista sitrushedelmää ja yrttistä luonnetta, mutta usein hieman enemmän kehoa ja kevyt kitkeryys jälkimaussa.
Grüner Veltliner – Itävallan kansallislajike, jossa on pippurista mausteisuutta, valkopippuria ja rapeaa hapokkuutta. Rakenne on hieman kiinteämpi kuin Sauvignon Blancissa, mutta raikas peruslinja on sama.
Albariño – Luoteis-Espanjasta, mukanaan persikkaa, aprikoosia ja kevyttä suolaista mineraalisuutta. Hedelmävetoisempi, mutta vastaavan eloisalla hapokkuudella.
Vermentino – italialainen lajike, joka on erityisen yleinen Sardiniassa. Sitrusta, mantelia ja kevyen kitkerä jälkimaku. Hoikka ja virkistävä kuten Sauvignon Blanc, mutta välimerellisemmällä otteella.
Colombard – käytetään usein seosviineissä Lounais-Ranskassa. Rapea, sitruksisen raikas ja korkeahappoinen, mutta harvoin yhtä aromaattisen intensiivinen.
Sauvignon Blanc kannattaa tarjoilla viileänä, jotta hapokkuus ja aromaattiset vivahteet pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. Liian lämpimänä viini lässähtää ja menettää virkistävyytensä.
Ihanteellinen tarjoilulämpötila on 8–10 astetta. Suoraan jääkaapista viini on tyypillisesti aavistuksen liian kylmää – anna sen tasaantua viitisen minuuttia ennen kaatamista.
Dekantointia tarvitaan harvoin. Sauvignon Blanc elää raikkaudestaan ja välittömästä tuoksustaan, ja se avautuu mainiosti suoraan pullosta.
Käytä hieman pienempää, yläosastaan kapenevaa valkoviinilasia. Se kokoaa aromit ja pitää lämpötilan kurissa. Suuri burgundilasi hapettaa viiniä liikaa ja hajottaa ne hienovaraiset tuoksut, jotka tekevät Sauvignon Blancista juuri sellaisen kuin se on.
Sauvignon Blanc on yksi monikäyttöisimmistä valkoviiniköynnöksistä ruoan kanssa. Korkea hapokkuus leikkaa rasvaisuutta, ja yrttinen vire sopii mainiosti vihreiden raaka-aineiden, sitruksen ja kevyiden proteiinien seuraksi.
Rapea hapokkuus ja puhdas hedelmäilme tekevät Sauvignon Blancista klassisen kumppanin kaloille ja äyriäisille. Hapokkuus tasapainottaa esimerkiksi voikastikkeen rasvaisuutta, ja yrttinen luonne tukee raikkaita, mereisiä makuja.
Viini toimii erityisen hyvin, koska se ei peitä herkkiä raaka-aineita vaan nostaa niiden makua raikkaudella ja keveydellä.
Kokeile sitä grillatun meribassin, ostereiden, valkosipulikatkarapujen, moules marinières’n tai klassisen sole meunièren kanssa.
Sauvignon Blanc sopii hyvin kevyesti valmistetun siipikarjan seuraksi, sillä viini pystyy vastaamaan ruoan intensiteettiin jäämättä sen varjoon. Hapokkuus leikkaa tyylikkäästi esimerkiksi kanannahan rasvaisuuden.
Yrttinen vire sopii lisäksi mainiosti mausteiden kuten timjamin, rakuunan ja sitruunamelissan kanssa, joita siipikarjaruoissa usein käytetään.
Kokeile sitä sitruunaisen kanasalaatin, yrttisen kalkkunanrinnan tai kevyen valkoviinikastikkeessa haudutetun kanan kanssa.
Tässä Sauvignon Blanc on täysin elementissään. Vihreä, yrttinen luonne sointuu luontevasti vihannesten, salaattien ja tuoreita yrttejä sisältävien ruokien kanssa.
Hapokkuus tuo eloa annoksiin, jotka saattaisivat muuten jäädä viinin kanssa litteiksi, ja yrttinen vire sitoo viinin ja ruoan yhteen tavalla, johon harva muu lajike pystyy.
Kokeile sitä parsan ja hollandaisekastikkeen, vuohenjuustosalaatin, pestolla grillatun kesäkurpitsan tai vihreän risoton kanssa.
Sauvignon Blanc ja vuohenjuusto on yksi viinimaailman tunnetuimmista yhdistelmistä. Viinin hapokkuus tasapainottaa juuston kermaista rasvaisuutta, ja yrttinen vire osuu yksiin tuoreen vuohenjuuston raikkaan, hapokkaan luonteen kanssa.
Viini toimii hyvin myös muiden tuoreiden, pehmeiden juustojen kanssa, mutta vältä raskaimpia ja kypsimpiä juustoja – ne peittävät helposti viinin herkän ilmeen.
Kokeile sitä Crottin de Chavignolin, tuoreen chèvren, burratan tai kevyen brien kanssa.
Cabernet Sauvignonin vanhempi. Sauvignon Blanc on yhdessä Cabernet Francin kanssa Cabernet Sauvignonin vanhempi – tuon yhden maailman levinneimmän punaviiniköynnöksen. Risteytyminen tapahtui luonnollisesti Bordeaux’n alueella.
Nimi paljastaa luonteen. Nimi juontuu ranskan sanoista ”sauvage” (villi) ja ”blanc” (valkoinen). Se viittaa lajikkeen villiin, voimakkaaseen kasvutapaan ja sen vihreään, yrttiseen luonteeseen.
Marlborough’n vallankumous. Kun Cloudy Bay lanseerasi Marlborough’n Sauvignon Blancinsa vuonna 1985, se muutti maailman käsitystä lajikkeesta. Yhtäkkiä Sauvignon Blanc ei ollutkaan vain ranskalainen – se oli räjähtävän trooppinen ja uusiseelantilainen.
Herkkä auringonvalolle. Sauvignon Blancin aromiprofiili reagoi herkästi suoraan auringonvaloon. Monet tuottajat säätelevät tietoisesti lehvästöä hallitakseen rypäleiden saamaa auringonmäärää, sillä se vaikuttaa vihreiden ja trooppisten aromien tasapainoon.
Sauvignon Blancia viljellään käytännössä kaikissa merkittävissä viinimaissa. Tärkeimpiä niistä ovat Ranska, Uusi-Seelanti, Chile, Etelä-Afrikka, Yhdysvallat (Kalifornia), Australia, Italia, Itävalta ja Espanja.
Ranska ja Uusi-Seelanti ovat lajikkeen kaksi keskeisintä vertailukohtaa. Ranska edustaa klassista, mineraalista tyyliä – Uusi-Seelanti puolestaan modernia, hedelmävetoista ilmettä.
Nämä kaksi klassista appellaatiota itäisessä Loiressa kuuluvat Sauvignon Blancin tärkeimpiin vertailualueisiin. Viinit ovat tyypillisesti ryhdikkäitä, mineraalisia ja usein selvästi piikivisiä. Hedelmä on vaaleaa – sitruunaa, vihreää omenaa ja seljaa – ja hapokkuus korkeaa sekä täsmällistä.
Täältä löytyy lajikkeen pidättyväisin ja elegantein tyyli. Viinit ovat harvoin näyttävän runsaita, mutta niissä on puhtautta ja pituutta, joka palkitsee tarkkaavaisen maistelijan.
Eteläsaaren Marlborough on alue, joka nosti Sauvignon Blancin toden teolla maailmankartalle nykyaikana. Viinit ovat intensiivisiä, aromaattisia ja välittömästi lähestyttäviä, mukanaan selkeää passionhedelmää, greippiä ja vastaleikattua ruohoa.
Tyyli on suorasukaisempi ja hedelmävetoisempi kuin Loiressa. Hapokkuus on yhä korkeaa, mutta hedelmä räjähtävämpää. Tämä on hyvä lähtökohta, jos Sauvignon Blanc on sinulle uusi tuttavuus.
Bordeaux’ssa Sauvignon Blancia käytetään usein seoksena Sémillonin kanssa, niin kuivissa valkoviineissä kuin Sauternes’n kuuluisissa makeissa viineissä. Kuivissa valkoisissa bordeaux’issa on tyypillisesti enemmän kehoa ja rakennetta kuin Loiren viineissä, varsinkin tammilaatikossa kypsytettynä.
Pessac-Léognan ja Entre-deux-Mers kuuluvat tärkeimpiin alueisiin kuivalle valkoiselle bordeaux’lle, jossa on Sauvignon Blancia.
Etelä-Afrikka – erityisesti Constantian, Elginin ja Cape South Coastin alueet – tuottaa Sauvignon Blancia tyylillä, joka asettuu usein jonnekin Loiren ja Uuden-Seelannin välimaastoon. Viineissä voi olla trooppista hedelmää, mutta myös mineraalista pohjavirettä ja raikkautta, joka tekee niistä monipuolisia ruokaviinejä.
Chile tuottaa suuria määriä Sauvignon Blancia, erityisesti viileiltä rannikkoalueilta kuten Casablancasta ja Leydasta. Viinit ovat tyypillisesti raikkaita, sitruksisia ja hintansa väärtejä. Tämä on hyvä aloituspaikka, jos haluat rapeaa Sauvignon Blancia ilman suuria kustannuksia.
Tämä on ylivoimaisesti yleisin käyttötapa. Sauvignon Blanc käytetään tyypillisesti terästankissa, jotta raikkaus ja hedelmän puhtaus säilyvät. Lopputuloksena on kuiva, aromaattinen ja hoikka viini, joka on valmis nautittavaksi nuorena.
Jotkut tuottajat – erityisesti Bordeaux’ssa ja osissa Loirea – käyttävät tammikypsytystä tuodakseen viiniin enemmän kehoa ja rakennetta. Näissä viineissä on usein enemmän monimuotoisuutta, mutta ne menettävät osan räjähtävästä hedelmäisyydestään.
Sauvignon Blancia käytetään joissakin kuohuviineissä Loiressa ja muilla alueilla. Lajike tuo niihin hapokkuutta ja aromaattista intensiteettiä. Käyttötapa ei ole yleisimpiä, mutta se voi tuottaa raikkaita, kevyitä kuplia yrttisellä vireellä.
Sauternes’ssa ja Barsacissa Bordeaux’ssa Sauvignon Blanc on tärkeä osa makeiden viinien seosta. Rypäleisiin iskee jalohome (botrytis), joka tiivistää sokeria ja hapokkuutta. Lopputuloksena on intensiivisen makeita viinejä, joissa on hunajaa, aprikoosia ja hapokkuutta, joka pitää makeuden tasapainossa.
Sauvignon Blancia käytetään harvoin yksinään roséen, mutta se voi olla osana joitakin seoksia, joihin se tuo hapokkuutta ja raikkautta. Tämä ei kuitenkaan ole lajikkeelle tyypillinen käyttötapa.
Mieti ensin, pidätkö enemmän ryhdikkäästä, mineraalisesta tyylistä vai hedelmävetoisemmasta ja trooppisemmasta linjasta. Tämä on tärkein jakolinja, ja se seuraa pitkälti viinin alueen ilmastoa.
Jos kaipaat raikkautta, piikivistä mineraalisuutta ja pidättyväistä hedelmää, suuntaa katseesi Loireen – erityisesti Sancerreen ja Pouilly-Fumésihen. Jos haluat räjähtävää passionhedelmää ja greippiä, Marlborough on itsestäänselvä valinta.
Etelä-Afrikka ja Chile tarjoavat usein hyvää vastinetta rahalle. Constantian ja Elginin eteläafrikkalaiset Sauvignon Blancit yhdistävät trooppisen hedelmän mineraaliseen syvyyteen. Casablancan ja Leydan chileläiset viinit ovat tyypillisesti rapeita, puhtaita ja edullisia.
Sauvignon Blanc on yleisesti ottaen viini, joka kannattaa nauttia nuorena. Useimmat viinit ovat parhaimmillaan kahden tai kolmen vuoden kuluessa sadosta. Poikkeuksia ovat Bordeaux’n tammikypsytetyt versiot ja Loiren yksittäiset huipputuottajat, joiden viinit voivat kehittyä viidestä kymmeneen vuotta.
Arkiruokaan kalan, salaattien ja kasvisten kera raikas, tammeton Sauvignon Blanc on lähes aina varma valinta. Juhlavampiin hetkiin tai kehokkaampien ruokien seuraksi tammikypsytetty valkoinen bordeaux tai huipputuottajan Sancerre voi nostaa elämyksen uudelle tasolle.