2023 Chateauneuf du Pape - Telegramme
Täyteläinen ja mausteinen Châteauneuf-du-Pape klassiseen eteläisen Rhônen tyyliin
2024 Cotes de Provence Rose - Magnum
Kuiva ja raikas Provence-rosé magnumkoossa, aromeina punaisia marjoja ja sitrusta.
2022 Bandol Rouge - Mas de la Rouviere
Voimakas ja yrttisen mausteinen Bandolin punaviini, jonka syvyys rakentuu Mourvèdren varaan
2025 Bandol Rose - Moulin de la Rouviere
Täyteläinen ja aromaattinen Bandolin roséviini, jonka ryhdikäs rakenne pohjautuu Mourvèdre-rypäleeseen.
2024 Les Fontanilles - Minervois Rouge
Mehukas, mausteinen ja keskitäyteläinen punaviini Minervois’n alueelta Languedocista
2022 Gigondas - Racines
Voimakas ja mausteinen Grenache-pohjainen Gigondas, jossa on tummaa hedelmää ja napakka rakenne
2023 Chateauneuf du Pape - La Crau
Voimakas ja syvä Châteauneuf-du-Pape, jossa garrigue, tummat hedelmät ja jäntevä rakenne kohtaavat
Cinsault on yksi Etelä-Ranskan ja Välimeren alueen aliarvostetuimmista rypäleistä. Siitä syntyy viinejä, joissa on mehevää punaista hedelmää, matalat tanniinit sekä pehmeä, helposti juotava tyyli – kuin luotu lämpimille päiville, grillaukselle ja rentoon seurusteluun.
Cinsault yhdistetään ennen kaikkea Etelä-Ranskaan, jossa sitä on viljelty satojen vuosien ajan. Se viihtyy lämpimässä ja kuivassa ilmastossa ja on tärkeä rypäle Languedocissa, Provencessa sekä osissa eteläistä Rhônen laaksoa.
Historiallisesti Cinsault on jäänyt usein sivurooliin täydentäjänä Châteauneuf-du-Papen, Côtes du Rhônen ja monien Languedocin appellaatioiden viineissä. Viime vuosina yhä useampi tuottaja on kuitenkin nostanut rypäleen omaan arvoonsa – ja tulokset ovat olleet yllättävän vakuuttavia.
Tyyli on tyypillisesti kevyt tai keskitäyteläinen, ja sen ytimessä on raikasta, hedelmäistä mansikkaa, vadelmaa ja kirsikkaa. Tanniinit ovat matalat ja pehmeät, hapokkuus maltillinen ja suutuntuma sulava ja mehevä. Nämä viinit eivät juuri kaipaa pitkää kypsytystä, vaan ovat valmiita nautittaviksi heti.
Cinsault kulkee useilla nimillä sen mukaan, missä sitä kasvatetaan. Etelä-Afrikassa se tunnetaan usein muodossa Cinsaut – ilman äänetöntä l-kirjainta – ja se on toisena osapuolena maan tunnetussa risteymässä Pinotagessa, joka syntyy Cinsaultin ja Pinot Noirin yhdistelmästä.
Muita synonyymejä ovat Cinsaut noir, Hermitage (historiallisesti Etelä-Afrikassa), Ottavianello (Etelä-Italiassa) ja Bourdalès. Käytännössä kyse on samasta rypäleestä, mutta nimet heijastavat paikallisia perinteitä.
Cinsault on lämpöä vaativa rypäle, joka viihtyy parhaiten kuivassa Välimeren ilmastossa. Se kypsyy suhteellisen myöhään ja tarvitsee runsaasti aurinkoa kehittääkseen luonteenomaisen mehevyytensä ja hedelmän puhtautensa.
Viileämmässä ilmastossa rypäleet eivät aina ehdi kypsyä kunnolla, jolloin viineistä voi tulla ohuita ja ilmeettömiä. Siksi Cinsaultia tapaa harvoin pohjoisista viinimaista. Sen koti on lämpimillä ja kuivilla kasvupaikoilla.
Ilmasto vaikuttaa erityisesti hedelmän intensiteettiin ja viinin runkoon. Lämpimimmillä alueilla hedelmä kypsyy täyteläisemmäksi ja pyöreämmäksi, kun taas hieman korkeammat rinteet tai meren läheisyys tuovat viiniin raikkaamman ja aromikkaamman sävyn.
Cinsaultissa tuoksuu tavallisesti raikasta punaista marjaa, kuten mansikkaa, vadelmaa ja punaisia kirsikoita. Lisäksi voi löytää kukkaisia vivahteita, kevyttä mausteisuutta ja tuoreiden yrttien pohjasävyjä.
| Ominaisuus | Asteikko (1-5) |
|---|---|
| Kevyt / Voimakas | 2 |
| Kuiva / Makea | 1 |
| Vähän hapokkuutta / Paljon hapokkuutta | 2 |
| Vähän hedelmää / Paljon hedelmää | 4 |
| Pehmeä / Tanniininen | 1 |
Cinsault-viinit asettuvat usein noin 12,5–14 prosentin alkoholipitoisuuteen alueesta ja tyylistä riippuen. Maltillinen alkoholitaso tukee rypäleelle ominaista kevyttä ja vaivatonta tyyliä.
Jos pidät Cinsaultista, on olemassa useita rypäleitä, jotka osuvat samaan tyyliin. Yhteistä niille on kevyt runko, pehmeät tanniinit ja painopiste raikkaassa punaisessa hedelmässä.
Grenache – antaa hieman täyteläisemmän ja mausteisemman viinin, mutta jakaa Cinsaultin pehmeät tanniinit ja punaisen hedelmän profiilin.
Gamay – klassinen Beaujolais-rypäle, jonka runko on vieläkin kevyempi, hapokkuus rapsakka ja mansikkainen hedelmä tuttu. Oivallinen vaihtoehto, jos kaipaat lisää raikkautta.
Carignan – kevyinä versioina se voi muistuttaa Cinsaultia, mutta siinä on tyypillisesti enemmän tanniinia ja tummempi hedelmäprofiili. Usein juuri Cinsaultin kumppanina Languedocissa.
Nerello Mascalese – sisilialainen rypäle, josta syntyy kevyitä ja aromikkaita punaviinejä punaisen hedelmän ja tyylikkään, lähes läpikuultavan luonteen myötä.
Schiava – pohjoisitalialainen, Alto Adigen rypäle, jonka runko on hyvin kevyt, tanniinit matalat ja marjahedelmä raikas. Vieläkin kevyempi kuin Cinsault, mutta samaa maailmaa.
Cinsault näyttää parhaat puolensa kevyesti viilennettynä. 14–16 asteen lämpötila korostaa hedelmän raikkautta ja pitää viinin eloisana lattean sijaan.
Laita pullo jääkaappiin 20–30 minuutiksi ennen tarjoilua, niin osut oikeaan lämpötilaan. Ero on selvästi aistittava, etenkin lämpiminä päivinä.
Dekantointi on harvoin tarpeen. Cinsault-viinit ovat yleensä valmiita nautittaviksi suoraan pullosta. Niiden viehätys piilee välittömässä hedelmäisyydessä, ja pitkä ilmastuminen voi itse asiassa latistaa niitä.
Keskikokoinen tavallinen punaviinilasi toimii hyvin. Suurta Bourgogne-lasia ei tarvita – useimmat Cinsault-viinit eivät kaipaa paljon tilaa avautuakseen. Lasi, joka kokoaa aromit kevyesti, on juuri sopiva.
Cinsaultin matalat tanniinit, maltillinen hapokkuus ja mehevä hedelmä tekevät siitä monipuolisen ruokaviinin. Se toimii parhaiten ruokien kanssa, jotka eivät ole liian raskaita tai voimakkaasti maustettuja mutta joissa on riittävästi makua vastatakseen hedelmän intensiteettiin.
Cinsaultin pehmeä rakenne ja raikas hedelmä sopivat kuin luonnostaan grilliruoalle. Punainen marjahedelmä soittaa hienosti yhteen kevyesti savustetun lihan kanssa, ja matalien tanniinien ansiosta viini ei kamppaile marinadeja tai grillikastikkeita vastaan.
Kokeile sitä grillimakkaroiden, yrttisten kanavartaiden, grillivihannesten tai klassisen hampurilaisen kanssa, jossa on tuoreita täytteitä.
Kevyt runko tekee Cinsaultista luontevan valinnan siipikarjalle. Viini ei jyrää kanaa tai kalkkunaa alleen, vaan tuo annokseen hedelmäisen ulottuvuuden, joka nostaa sen uudelle tasolle.
Se sopii hyvin timjamilla maustetun paistetun kanan, salaatin kera tarjotun kalkkunanrinnan tai kevyen, coq au vin -henkisen yrttiruoan kanssa.
Punaviini kalan kanssa saattaa kuulostaa yllättävältä, mutta Cinsaultin matalat tanniinit ja kevyt tyyli tekevät siitä yhden niistä punaisista rypäleistä, jotka toimivat tässä usein hyvin. Avain on tarjoilla se kevyesti viilennettynä.
Kokeile sitä grillatun lohen, seesaminsiemenillä kuorrutetun tonnikalan tai bouillabaissen kanssa. Punainen hedelmä ja pehmeä suutuntuma täydentävät kalan rasvaisuutta hallitsematta sitä.
Cinsault on hyvä valinta kasvispohjaisille ruoille, sillä se ei kaipaa rinnalleen runsasta, proteiinipitoista ruokaa toimiakseen. Raikas hedelmä ja matalat tanniinit tekevät siitä helpon yhdistää kasvisruokaan.
Ajattele ratatouillea, grillattua munakoisoa fetan kera, tomaattipohjaisia pastaruokia tai lämmintä salaattia uunijuureksilla ja vuohenjuustolla.
Pitäydy miedoissa ja pehmeissä juustoissa, jotka eivät peitä Cinsaultin kevyttä tyyliä. Kovat ja voimakkaat juustot voivat saada viinin vaikuttamaan ohuelta.
Tuore vuohenjuusto, mozzarella, brie tai mieto comté ovat hyviä valintoja. Pehmeän juuston ja mehevän punaisen hedelmän yhdistelmä on yksinkertainen ja toimiva.
Yhteys Pinotageen: Cinsault on Etelä-Afrikan kansallisrypäleen Pinotagen toinen vanhempi. Risteytys Pinot Noirin kanssa syntyi vuonna 1925 professori Abraham Izak Peroldin käsissä Stellenboschin yliopistossa.
Rosén kuningatar: Provencessa Cinsault on yksi tärkeimmistä rypäleistä rosén valmistuksessa. Vaalea väri ja raikas hedelmä sopivat täydellisesti kuivaan ja tyylikkääseen Provence-tyyliin.
Kuivuutta kestävä: Cinsault sietää kuivuutta hyvin ja soveltuu kuiville Välimeren alueille, joilla keinokastelua käytetään usein rajoitetusti tai ei lainkaan.
Vanhat köynnökset Etelä-Afrikassa: Etelä-Afrikassa kasvaa joitakin hyvin vanhoja Cinsault-köynnöksiä, sillä rypälettä on viljelty siellä 1800-luvulta lähtien. Näistä vanhoista köynnöksistä syntyy viinejä, joissa on tavallista enemmän tiiviyttä ja syvyyttä.
Suuri rypäle, ohut kuori: Cinsault-rypäleet ovat fyysisesti suuria ja ohutkuorisia, mikä osaltaan selittää matalat tanniinit ja vaalean värin. Ohut kuori tekee niistä myös alttiita kosteudelle ja homeelle.
Cinsaultia viljellään ennen kaikkea lämpimissä viinimaissa Välimeren ympärillä ja eteläisellä pallonpuoliskolla. Tärkeimmät maat ovat:
Ranska, Etelä-Afrikka, Marokko, Algeria, Tunisia, Libanon, Australia, Yhdysvallat (Kalifornia) ja Turkki.
Ranska on yhä yksi Cinsaultin tärkeimmistä maista, erityisesti Languedocissa, Provencessa ja eteläisessä Rhônen laaksossa. Myös Etelä-Afrikka on keskeinen viljelymaa, jossa rypälettä käytetään sekä cuvéeissa että lajikeviineinä.
Languedoc on Cinsaultin kotikenttä. Täällä rypäle on osa lukemattomia cuvéeta yhdessä Grenachen, Syrah'n ja Carignanin kanssa. Alueella tuotetaan myös yhä enemmän lajikepuhtaita Cinsault-viinejä, joissa painottuvat raikkaus ja keveys.
Provencessa Cinsault on avainrypäle alueen kuuluisille roseeviineille. Se tuo mukanaan vaaleita marjasävyjä, kevyen rungon ja sen raikkaan, kuivan tyylin, josta Provence-rosé tunnetaan kautta maailman.
Châteauneuf-du-Papen ja Côtes du Rhônen kaltaisissa appellaatioissa Cinsaultia käytetään täydentäjänä tuomaan pehmeyttä ja hedelmäistä keveyttä viineihin, joita muuten hallitsevat usein Grenache, Syrah ja Mourvèdre.
Etelä-Afrikassa eletään Cinsaultin renessanssia. Swartlandin ja Stellenboschin tuottajat tekevät kiehtovia lajikeviinejä vanhoista köynnöksistä, jotka paljastavat rypäleen tiiviimmän ja monisyisemmän puolen.
Libanonissa Cinsaultia käytetään cuvéeissa Cabernet Sauvignonin ja muiden rypäleiden kanssa. Bekaan laakson lämmin ja kuiva ilmasto tuottaa kypsiä, hedelmäisiä viinejä, joihin Cinsault tuo pehmeyttä ja helppoa lähestyttävyyttä.
Yleinen käyttötapa. Cinsaultista syntyy kevyitä tai keskitäyteläisiä punaviinejä, joissa korostuvat hedelmä ja pehmeys. Viinit juodaan tyypillisesti nuorina ja raikkaina, usein jo parin ensimmäisen sadonkorjuun jälkeisen vuoden aikana.
Cinsault on yksi tärkeistä roséerypäleistä Välimeren alueella. Ohut kuori antaa kauniin, vaalean värin, ja raikas hedelmä luo kuivia, tyylikkäitä roseeviinejä. Provence-rosé on tunnetuin esimerkki.
Monissa eteläranskalaisissa viineissä Cinsault on tärkeä täydentäjä. Se tuo hedelmää, pehmeyttä ja keveyttä viineihin, jotka muuten voisivat jäädä liian raskaiksi tai tanniinisiksi. Tyypillisiä kumppaneita ovat Grenache, Syrah, Mourvèdre ja Carignan.
Cinsault palkitsee, kun tiedät mitä etsit. Tässä tärkeimmät suuntaviivat valinnan tueksi.
Arkijuomaksi: Valitse nuori Cinsault Languedocista tai eteläafrikkalainen versio. Ne ovat tyypillisesti raikkaita, hedelmävetoisia ja valmiita nautittaviksi heti. Hintataso on ystävällinen ja laatu usein yllättävän korkea.
Roséksi: Etsi Provence-rosé, jonka cuvéessa Cinsault on usein mukana. Tyyli on kuiva, raikas ja kevyt, ja siinä on mansikan ja sitruksen vivahteita. Täydellinen kesään, salaatteihin ja kevyeen ruokaan.
Kun kaipaat lisää syvyyttä: Etsi viinejä Etelä-Afrikan Swartlandin vanhoista Cinsault-köynnöksistä. Niissä on enemmän tiiviyttä ja monisyisyyttä mutta yhä rypäleelle ominainen pehmeys ja hedelmän puhtaus.
Cuvéen osana: Monet Côtes du Rhône- ja Languedoc-viinit sisältävät Cinsaultia mainitsematta sitä etiketissä. Jos pidät pehmeistä, hedelmävetoisista eteläranskalaisista viineistä, olet mitä todennäköisimmin jo maistanut tätä rypälettä.
Cinsault ei kaipaa pitkää kypsytystä eikä syvällistä analyysiä. Parhaimmillaan se on nuorena, raikkaana ja kevyesti viilennettynä nautittuna – mielellään hyvän ruoan ja hyvän seuran kera.
